Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2019.

Sanatakavarikko

SANATAKAVARIKKO
Kaupungilla liikkui huhuja, että takavarikoituja sanoja olisi kadonnut säilöstä ja niitä olisi käytetty mitä sopimattomimmissa yhteyksissä. Varikon hoitaja Kirjavaista kovistelemaan oli lähetetty neljä yhdenmukaisiin asuihin pukeutunutta virkahenkilöä, jotka oli valittu tehtävään sen takia, että heidän sanavarastonsa oli huomattavasti keskimääräistä suppeampi. He olivat valmistuneet kurssinsa priimuksina valtion ylläpitämästä yliopistosta pääaineena jos sen voi jättää sanomatta, niin. Kaikki neljä, joista kaksi näytti hieman mieheltä ja kaksi hieman naiselta, mutta mistään sukupuolesta ei kaiketi ollut kysymys – olivat saaneet arvosanan kerroit sen kukkasin, kiva. Heille vaikeneminen ei ollut kultaa, koska kulta on arvokkaampaa kuin hopea ja mikään ei saanut olla arvokkaampaa kuin joku toinen. Kaikki asiat ja ihmiset olivat samanarvoisia tai yhtä arvottomia. He eivät turhia hölisseet, heille vaikeneminen oli sama kuin hengittäminen happikaapissa olevalle keskoselle. San…

Olisko päiväkirjan pitäminen kova sana?

Kirjailija ei kuulemma saa kirjoittaa kirjoittamisesta. Näin on sanonut eräs kirjailija, joka näin sanottuaan, muuttui instituutioksi, tosiasiain monumentiksi. Juuri tuo kommentti sai minut tarttumaan kynään. En ollut ennen kirjoittanut riviäkään, mutta kun joku asia kielletään, se on minulle kuin kehotus tehdä juuri niin. Miettikääpä tätä kaiken kieltäjät! Tartuin siis itseäni kynästä… Itse asiassa kirjoitan tietokoneella, kynällä raavin selkääni, tiedättehän sen paikan lapaluiden välissä… Kun laitoin kynän takaisin kirjoituspöydälleni – josta vasta oli tullut kirjoituspöytäni tai se oli tietenkin ollut sitä ennenkin, en ollut varastanut sitä tai mitään, mutta nyt tein, korjaan, olin aikeissa tehdä sillä sitä, mihin se oli tarkoitettu: kirjoittaa sen päällä – oivalsin tärkeän seikan. Kirjailijoilla on aina päiväkirja, jonka sivuille he voivat pysähtyä pohtimaan päivän tapahtumia. Lähdin ovesta kuin ammuttuna. Kirjakaupassa kysyin myyjättäreltä kirjailijoiden päiväkirjaa, mutta heillä…

Ohjeita kirjailijalle

Ohjeita kirjailijalle
Oletko huomannut, että sekä hyvillä, mutta vähän luetuilla että huonoilla ja paljon luetuilla kirjailijoilla on teoksissaan listoja ja luetteloita? Huonot ja paljon luetut kirjailijat laativat itsestäänselviä listoja, jota tässä esimerkkitapauksessa yritetään peitellä romanttisella kuvailulla: ”Huoneessa oli herttua seurueineen sekä herttuatar ja hänen kamarineitonsa, seinän vierustalla istui rivi naimattomia ja ujosti punastelevia aatelistyttöjä ja heidän edessään kuhisi parvi tyttöjen suosiosta kilpailevia aatelispoikia”. Hyvä mutta vähemmän luettu kirjailija kirjoittaisi saman listan tähän tapaan. ”Huoneessa oli heinälatoon juostessa nyrjähtäneitä nilkkoja, sukurutsaa ja särkyneitä sydämiä sekä tuleva isän murhaaja, että kaksi homoa.” Huomaatko mitä tarkoitan? Paras tapa kirjoittaa tuosta huoneesta on seuraava. Laita kahvit tippumaan ja palaa tarkastelemaan tilannetta. Jos huoneessa on vielä porukkaa menneiltä ajoilta, kahvit juotuasi vie koira lenkille. Jos sin…