Kaunis kuin hetero, lyö kuin mies (ensimmäinen osa, luku 5.)


5.

Drago sytytti tupakan ja ryysti tummapaahtoaan. Pulut olivat jähmettyneet paikoilleen. Aurinko, kaiken elämän lähde, tuntui liittyneen viikatemiehen leiriin. Porotus oli sietämätöntä jopa Balkanin tulimyrskyistä selvinneelle serbille, mutta hän ei luovuttanut. Asioihin piti saada selvyys. 
    Dragolla oli Suomeen vielä yksi numero, jonka hän valitsi. Sumatralaiset sumpinjämät lensi kaaressa kohti kaupunkielämään sopeutuneita kesykyyhkyjä, kun Drago kuuli, mitä Suomen Turussa oli tapahtunut. Kalliokyyhkyn alalajin edustajat ovat aina olleet hyviä suunnistamaan ja miksi ne olisivat tehneet poikkeusta tälläkään kertaa. Strabucksin edustalla henkensä kaupalla tyhjää nokkineet siipeilijät löysivät Branderburgin portin kivetyksen helposti. Osa linnuista asettui voiton jumalattaren vetämiin vaunuihin portin päälle kuin ilkkuen: kun ihmiset ovat tappaneet toisensa, kaupungeissa päivystäisivät yhä patsaat ja niiden päälle paskovat luomakunnan kruunut, columba livia domesticat.
    Serbi tumppasi tupakkansa kuin torakan ja lähti harppomaan takaisin hotelliinsa. Hän ojensi portieerille sadan euron setelin ja nosti kaksi sormea pystyyn. Portieeri nyökkäsi. Toisin kuin voisi luulla, kaksi sormea ei tarkoittanut kahta omaa vartaloansa kauppatavarana pitävää neitokaista. Ele kertoi portieerille järjestysnumeron Dragon itsensä laatimalta listalta, jolle hän oli merkinnyt erikoistoiveensa. Järjestely oli jatkunut jo kaksi vuotta ja juomaraha oli aina sata euroa.
    Hotellihuoneessaan Drago yritti rauhoittua ja alkoi kasata sängylle rekvisiittaa. Pian huonepalvelija koputti ovelle. Drago avasi oven ja otti oven eteen lattialle jätetyn tuttipullon, jossa oli lämmintä maitoa. Laktoosi-intoleranssista huolimatta serbi imaisi siitä pitkän rauhoittavan siivun.
    Makuuhuoneessa hän riisui itsensä alasti ja laittoi pukunsa siististi kaappiin. Sängyltä hän valitsi isot vaipat, joissa oli junankuvia. Vaippojen päälle hän veti polvihousut ja arpisen ylävartalon peitoksi virttyneen t-paidan, jossa luki EPIK, Epicentar Zabave. Serbi tunsi jo tervetulleen muutoksen mielessään, kaikki arjen huolet alkoivat väistyä ja mahassa kiersi lupaavasti. Kun ovelle koputettiin seuraavan kerran, Drago konttasi avaamaan.
    Ovella seisoi isorintainen ja huomattavasti ylipainoinen noin viisikymmentävuotias nainen.
-          Mamma?
-          Kyllä, äiti tuli.
Nainen ojensi Dragolle hattaran. Lähes vauvaksi taantunut serbi asettui hattara kädessään lattialla istumaan ja jokeltelemaan. Hattara maistui lapsuudelta, jota hänellä ei koskaan ollut. Hänen äitinsä oli kuollut synnytykseen ja isä oli ollut paikallinen pikkurikollinen. Tämä oli antanut poikansa pois, koska uskottavalla rosvolla ei ollut aikaa vaippojen vaihtoon. Sijaisperheen mukana pikku-Dragoslav oli päässyt muutaman kerran huvipuistoon, mutta hänelle ei ollut koskaan ostettu hattaraa; vain perheen omille lapsille oli.
    Naama sotkeentuneena vaaleanpunaisen puotapilven näköisestä huvipuistomakeisesta lapsikauppias istui olohuoneen lattialla ja paskoi housuihinsa. Hän purskahti itkuun.
-          Mammaa, mammaa…
-          No mitäs nyt, kävikö vahinko?
-          Kakka.
-          Äiti vaihtaa.
Nainen riisui serbin polvihousut ja haki makuuhuoneesta vauvanhoitotarvikkeita. ”Mamma” laski kylpyhuoneessa vatiin kädenlämpöistä vettä ja pesi Dragon paikat siihen sopivalla kintaalla. Vetelää vauvanpaskaa oli tursunut joka puolelle. Polvihousut Mamma pesi kylpyhuoneessa ja ripusti ne kuivumaan.
    Kun alapää oli puhdas, Mamma taputteli pyllylle Johnson’s-vauvantalkkia ja laittoi uuden vaipan. Drago konttasi innoissaan sänkyyn.
    Seuraavaksi Mamma pesi tuttipullon huolellisesti ja kaatoi siihen kuusitoistavuotiasta Lagavulinia. Tässä vaiheessa Drago oli kömpinyt peiton alle ja ottanut kainaloonsa yksisilmäisen nallen, kuten niin monta kertaa aiemminkin. Sänky pursuili pehmoleluja. Yöpöydällä oli valmiinsa satukirja, joka oli varattu tällaisiin hätätilanteisiin. Mamma ojensi Dragolle tuttipullon ja istuutui sängyn reunalle lukemaan.
    Tämä irvokas näytelmä oli täysin Dragon käsialaa. Siinä ei ollut mitään eroottista. Ja mitä sitten, vaikka olisi ollutkin; mielikuvituksensa ansiosta ihmisillä on pääsy kaikkein pimeimpiinkin huoneisiin, joista lankeava hämärä ei syty kaikkien sydämissä, mutta niille, jotka näissä huoneissa käyvät, kaikki on mahdollista.
    Palaamalla takaisin avuttomaksi pikkulapseksi, lähes vauvaksi, Drago sai helpotusta stressiinsä. Mamma oli puolalainen eikä oikeasti osannut serbiaa sen enempää kuin mitä Drago oli häntä ohjeistanut sanomaan. Jokaisesta vauvanhoitokeikasta Mamma nettosi kaksisataa euroa, mikä oli mukava lisä muuten itseään siivoojana elättävälle naiselle.
    Pian Drago nukahti ja Mamma asetti puoliksi juodun tuttipullon yöpöydälle. Olohuoneen lattian hän luuttusi huolellisesti, se kuului hintaan. Vielä kerran Mamma katsoi ympärilleen ja varmisti, että kaikki oli sovitusti. Rahat hän otti olohuoneen pöydältä kukkamaljakon alta. Maljakossa oli tuoreita kukkia, tulppaaneja. 
    

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olisko päiväkirjan pitäminen kova sana?

Työväenluokalla ei ole nimeä

Kaunis kuin hetero, lyö kuin mies (toinen osa, luku 5.)