Kaunis kuin hetero, lyö kuin mies (ensimmäinen osa, luku 5.)
5.
Drago sytytti tupakan ja
ryysti tummapaahtoaan. Pulut olivat jähmettyneet paikoilleen. Aurinko, kaiken
elämän lähde, tuntui liittyneen viikatemiehen leiriin. Porotus oli sietämätöntä
jopa Balkanin tulimyrskyistä selvinneelle serbille, mutta hän ei luovuttanut.
Asioihin piti saada selvyys.
Dragolla oli Suomeen vielä yksi numero,
jonka hän valitsi. Sumatralaiset sumpinjämät lensi kaaressa kohti
kaupunkielämään sopeutuneita kesykyyhkyjä, kun Drago kuuli, mitä Suomen Turussa
oli tapahtunut. Kalliokyyhkyn alalajin edustajat ovat aina olleet hyviä
suunnistamaan ja miksi ne olisivat tehneet poikkeusta tälläkään kertaa.
Strabucksin edustalla henkensä kaupalla tyhjää nokkineet siipeilijät löysivät
Branderburgin portin kivetyksen helposti. Osa linnuista asettui voiton
jumalattaren vetämiin vaunuihin portin päälle kuin ilkkuen: kun ihmiset ovat
tappaneet toisensa, kaupungeissa päivystäisivät yhä patsaat ja niiden päälle
paskovat luomakunnan kruunut, columba
livia domesticat.
Serbi tumppasi tupakkansa kuin torakan ja
lähti harppomaan takaisin hotelliinsa. Hän ojensi portieerille sadan euron
setelin ja nosti kaksi sormea pystyyn. Portieeri nyökkäsi. Toisin kuin voisi
luulla, kaksi sormea ei tarkoittanut kahta omaa vartaloansa kauppatavarana
pitävää neitokaista. Ele kertoi portieerille järjestysnumeron Dragon itsensä
laatimalta listalta, jolle hän oli merkinnyt erikoistoiveensa. Järjestely oli
jatkunut jo kaksi vuotta ja juomaraha oli aina sata euroa.
Hotellihuoneessaan Drago yritti rauhoittua
ja alkoi kasata sängylle rekvisiittaa. Pian huonepalvelija koputti ovelle.
Drago avasi oven ja otti oven eteen lattialle jätetyn tuttipullon, jossa oli
lämmintä maitoa. Laktoosi-intoleranssista huolimatta serbi imaisi siitä pitkän
rauhoittavan siivun.
Makuuhuoneessa hän riisui itsensä alasti ja
laittoi pukunsa siististi kaappiin. Sängyltä hän valitsi isot vaipat, joissa
oli junankuvia. Vaippojen päälle hän veti polvihousut ja arpisen ylävartalon
peitoksi virttyneen t-paidan, jossa luki EPIK, Epicentar Zabave. Serbi tunsi jo
tervetulleen muutoksen mielessään, kaikki arjen huolet alkoivat väistyä ja
mahassa kiersi lupaavasti. Kun ovelle koputettiin seuraavan kerran, Drago
konttasi avaamaan.
Ovella seisoi isorintainen ja huomattavasti
ylipainoinen noin viisikymmentävuotias nainen.
-
Mamma?
-
Kyllä, äiti tuli.
Nainen ojensi Dragolle
hattaran. Lähes vauvaksi taantunut serbi asettui hattara kädessään lattialla
istumaan ja jokeltelemaan. Hattara maistui lapsuudelta, jota hänellä ei koskaan
ollut. Hänen äitinsä oli kuollut synnytykseen ja isä oli ollut paikallinen
pikkurikollinen. Tämä oli antanut poikansa pois, koska uskottavalla rosvolla ei
ollut aikaa vaippojen vaihtoon. Sijaisperheen mukana pikku-Dragoslav oli
päässyt muutaman kerran huvipuistoon, mutta hänelle ei ollut koskaan ostettu
hattaraa; vain perheen omille lapsille oli.
Naama sotkeentuneena vaaleanpunaisen
puotapilven näköisestä huvipuistomakeisesta lapsikauppias istui olohuoneen
lattialla ja paskoi housuihinsa. Hän purskahti itkuun.
-
Mammaa, mammaa…
-
No mitäs nyt, kävikö vahinko?
-
Kakka.
-
Äiti vaihtaa.
Nainen riisui serbin
polvihousut ja haki makuuhuoneesta vauvanhoitotarvikkeita. ”Mamma” laski
kylpyhuoneessa vatiin kädenlämpöistä vettä ja pesi Dragon paikat siihen
sopivalla kintaalla. Vetelää vauvanpaskaa oli tursunut joka puolelle.
Polvihousut Mamma pesi kylpyhuoneessa ja ripusti ne kuivumaan.
Kun alapää oli puhdas, Mamma taputteli
pyllylle Johnson’s-vauvantalkkia ja laittoi uuden vaipan. Drago konttasi
innoissaan sänkyyn.
Seuraavaksi Mamma pesi tuttipullon huolellisesti
ja kaatoi siihen kuusitoistavuotiasta Lagavulinia. Tässä vaiheessa Drago oli
kömpinyt peiton alle ja ottanut kainaloonsa yksisilmäisen nallen, kuten niin
monta kertaa aiemminkin. Sänky pursuili pehmoleluja. Yöpöydällä oli valmiinsa
satukirja, joka oli varattu tällaisiin hätätilanteisiin. Mamma ojensi Dragolle
tuttipullon ja istuutui sängyn reunalle lukemaan.
Tämä irvokas näytelmä oli täysin Dragon
käsialaa. Siinä ei ollut mitään eroottista. Ja mitä sitten, vaikka olisi
ollutkin; mielikuvituksensa ansiosta ihmisillä on pääsy kaikkein pimeimpiinkin
huoneisiin, joista lankeava hämärä ei syty kaikkien sydämissä, mutta niille,
jotka näissä huoneissa käyvät, kaikki on mahdollista.
Palaamalla takaisin avuttomaksi
pikkulapseksi, lähes vauvaksi, Drago sai helpotusta stressiinsä. Mamma oli
puolalainen eikä oikeasti osannut serbiaa sen enempää kuin mitä Drago oli häntä
ohjeistanut sanomaan. Jokaisesta vauvanhoitokeikasta Mamma nettosi kaksisataa
euroa, mikä oli mukava lisä muuten itseään siivoojana elättävälle naiselle.
Pian Drago nukahti ja Mamma asetti puoliksi
juodun tuttipullon yöpöydälle. Olohuoneen lattian hän luuttusi huolellisesti,
se kuului hintaan. Vielä kerran Mamma katsoi ympärilleen ja varmisti, että
kaikki oli sovitusti. Rahat hän otti olohuoneen pöydältä kukkamaljakon alta.
Maljakossa oli tuoreita kukkia, tulppaaneja.
Kommentit
Lähetä kommentti