Kaunis kuin hetero, lyö kuin mies (ensimmäinen osa, luku 18.)

18.

Kun Corolla ohitti Vanhan Tampereentien Prisman, Polo kiisi Piispanristin ja Kaarinan välissä kohti Paraisia. Orikedolla käyntiin polkaistu pick-up lähti halkomaan yötä omille teilleen, sillä yö oli heidän, militanttien lesbofeministien.

    Hetken aikaa Corolla oli Polon ja pick-upin suhteen kultaisella leikkauksella, mutta se oli puhdas sattuma, eikä kertonut mistään mitään. 

-          Palaako?

-          Nietu, mulla on omia.

-          Sanoit sä nietu? Miltä helvetin vuosikymmeneltä ja mistä päin sä taas olitkaan?

Rekka nauroi Valtolle kuin hyvällekin vitsille. Äskeinen episodi Kimokadulla oli ollut hieman liikaa dekkarille. Hän oli pelännyt kuolevansa. Elämä oli vilistänyt hänen silmiensä editse ja pysähtynyt kahdeksankymmentäluvun alkupuolelle aikaan, jolloin Valto oli ostanut ensimmäisen Elviksen c-kasetin. Silloin tytöt olivat ryykänneet sisään. Valto kaivoi farkkutakkinsa taskusta tupakat ja sytytti. Hän katsoi tuimasti itseään peilistä ja näki hieman rähjääntyneen kuninkaan.

-           kuusikymmentäluvulta, Memphis, Tennessee.

Lakonisen kommenttinsa jälkeen dekkari katsoi uudestaan taustapeiliin ja sukaisi hiukset taaksepäin viisipiikkisellä. Elvis oli palannut rakennukseen, joka oli auto.

    Valto tiesi, että he eivät voineet mennä hänen luokseen, koska Carsten oli saanut hänen käyntikorttinsa. Heidän oli siis mentävä Rekan luo. Sitä Valto ei tiennyt, että Carsten puhui parhaillaan Dragon kanssa puhelimessa. Polo pysähtyi Paraisten maaseudulla vanhan kartanon eteen.

-          We will fix this, don’t worry.

-          I know that we are.

Carsten yritti vakuutella Dragolle, että homma on hallussa. Hän oli tehnyt jo Paraisilla Dragon pyytämiä järjestelyjä, siellä oli majapaikka valmiina katsottuna.

    Rekka toipui äskeisestä rymistelystä Valtoa nopeammin. Olihan hän nainen.

-          Voidaanko hei poiketa tuossa Satashellillä? Mun tekee mieli jotain hyvää.

-          Right ooooon, dekkari sanoi yrittäen jäljitellä kuninkaan ääntä.

Valto ajoi linja-autoaseman ympäri ja kurvasi Verkatehtaankadulle. Hän vilkuili Bambu Gardenin viereisen hierontapaikan edessä notkuvia maksullisia hamosia.

-          Medium is the Oriental Massage.

-          Mitä sanoit?

-          En mitään. Olen varmaan lukenut jotain sopimatonta.

Valto ja Rekka heittivät ostokset takapenkille, lukuun ottamatta hodareita, jotka oli pakko syödä heti. Vasta sitten Rekka havahtui siihen, mitä oli tapahtunut. Hän tajusi, kuinka höllässä henki oli hetki sitten ollut. Hän nielaisi viimeisen palan kuumasta koirasta ja kääntyi katsomaan Valtoa, joka veti jo toista.

-          Mä en voi oikein hyvin.

-          No mikä tuli?

-          Käytäiskö hei Vaparissa ottamassa yhdet?

-          Käydään vaan.

Valto ajoi rauhallista vauhtia Tuomikirkkosiltaa pitkin, Rekka katseli Aurajoen valoja. Pub Vapari sijaitsi Kupittaan urheilupuiston takana. Alle kymmenen minuutin päässä öiseltä Satashelliltä. Päiväsaikaan samaan matkaan aikaa olisi mennyt tuplat, mutta nyt ei ollut ruuhkaa.

    Baarin edessä oli pari autoa parkissa. Valto pysähtyi vanhan Volvon viereen. Se oli samalta vuosikymmeneltä kuin Corollakin. Jos ne olisivat osanneet puhua, keskustelu olisi luultavasti sään jälkeen kääntynyt hyvin pian kahdeksankymmentäluvun karmaisevaan hiusmuotiin ja autostereoissa huudatettuihin renkutuksiin.

    Käymälän viereisestä pöydästä he valloittivat itselleen rauhaisan paikan. Lähes kaikki muut pöydät oli varattu. Meneillään oli jonkinlainen tietokilpailu. Jos juopot olisivat tienneet vastaukset kysymyksiin, istuisivat ne luultavasti jossain muualla.

    Rauhaa kesti vain hetkisen. Rekka oli huljauttanut jallun saman tien ja oli ottamassa pitkää huikkaa oluesta, kun pöytään purjehti kantavierrekaljaasi. Kaikki sokerit eivät ole käymiskelpoisia; sen nuuhkija sai pian tuntea nyyteissään.

-          Vau, saanko mä nuuhkia sua? Pillu tuoksuu hyvälle… Mulla on ässä puntissa, haluatko

nähdä?

Miehen vyötärölinja oli Rekan olkapään tasolla, joten kyynäriskuun ladattu voima oli enemmän kuin riittävä pudottamaan Depardieun polvilleen. Ässä, jos sitä koskaan oli ollutkaan, kutistui kakkoseksi. Rekan pokerinaama ei pettänyt.

    Hetken lattialla kierittyään, mies lähti konttaamaan sinne mistä oli tullutkin – rämeelle.

    Valto nosti vaistomaisesti oikean jalkansa vasemman yli ja kilautti tuoppiaan Rekan tuoppiin.

-          Miksi miehet aina puhuvat vaginan tuoksusta ikään kuin se olisi aina sama?

-          En osaa sanoa, kai joku nainen oli kehunut tämän kaverin pientä sinttiä ja nyt hän halusi

laittaa hyvän kiertämään.

-          Miehet ovat säälittäviä.

Valto katsoi Rekkaa hieman peloissaan ja mietti uskaltaako keskustelua jatkaa.

-          Oli minulla yhtenä kesänä sellainen hylätty thaimaalainen nainen. Sen alapää tuoksui ihan

kurrilta. Ei siltä jääkiekkoilijalta vaan siltä mausteelta.