Kaunis kuin hetero, lyö kuin mies (toinen osa, luku 8.)
8.
Drinkkien jälkeen Rekka
alkoi valmistaa heille lounasta Valton tuomista tuotteista. Valto hengitti
syvään.
-
Rakastan pekonin tuoksua iltapäivisin.
-
Huomenna syödään jotain kevyempää.
Valto huomasi keittiön pöydällä olevan erikoisen
kirjan. Sen kannessa oli kaksi ohjussiiloistaan esiin työntyvää dildoa.
Vasemmanpuoleinen oli väriltään punavalkoraidallinen ja sen kyljessä luki sinisellä
USA. Oikeanpuoleinen oli punainen ja sen kyljessä luki keltaisella CCCP.
-
Mikäs tämä on?
-
Se on feministinen eli oikea tulkinta
Kylmästä sodasta.
-
Aha.
-
Sain sen Kallelta lahjaksi. Se on
suomentanut sen.
Valto avasi kirjan
kansilehden, jossa faktat seisoivat. Tai eivät ne mitään seisseet, vaan
kiemurtelivat niitä alistavan patriarkaalisen silmän alla: Notke, C. Sr &
Notke, C. Jr: Kylmä sota 1945-1991
feministisestä näkökulmasta, Suomentanut Katariina Kaltio, Tuonela Inc,
2001. Takakannesta paljastui, että Ceet tarkoittivat Ceciliaa. Sr. ja Jr.
täytyi siinä tapauksessa olla huumoria, mutta Valto ei uskaltanut kysyä
tarkemmin. Naiset olivat todellakin rynnimässä miesten maailmaan. Nainen oli
uusi mies ja mies oli vanha juoppo. Hän avasi kirjan sattumanvaraisesta
kohdasta ja luki pätkän:
”Kesällä 1949 Saksan
Liittotasavaltaan saapunutta amerikkalaisagenttia tervehdittiin asiaankuuluvin
ja salaperäisin menoin. Ensimmäisen tehtävänsä Jane Doe sai kryptattuna:
’Nyt pitää olla tarkkana, ettei sekoita
keskenään modernia länsisaksalaisvalmisteista olalta laukaistavaa ohjusta ja
neuvostoliittolaista tampoonia, paitsi jos todella osaa lentää tai toisin päin:
jos on todella varma voitostaan. Ne ovat erehdyttävän saman näköisiä ja samaa
kokoluokkaa ja molemmissa on pienet siivekkeet hännässä.’
Ja toinen esimerkki kryptatusta viestistä,
jonka Jane Doe sai viikko ensimmäisen jälkeen.
’Missä kasakka ratsastaa, missä työ on
tuulen huvia, se tiedoksemme saata. Missä metalliset ratsut laukkaavat ja missä
kuu vuotaa verta kuin avohaava?’
Jaa miksi tampoonissa on siivekkeet? Ei tietenkään miksikään. Tämän ensimmäisen ja typerän
viestin oli luonnollisesti laatinut misogyyninen mies, joka halusi tietoisesti
tai tiedostamattaan tunkea naisen sisään ties mitä vastenmielisimmän muotoisia
esineitä. Toisen viestin kirjoittaja oli luonnollisesti ollut nainen.
Tuohon aikaan agenttien tehtävät lännessä
koodattiin yleensä kuitenkin hauskalla tavalla propaganda silmänurkassa; jos
neuvostoagentit olisivat saaneet viestin kaapatuksi, heitä olisi harmittanut
vietävästi.
Ensimmäinen viesti kehotti agenttia
tunnistamaan kohteen. Toinen viesti kehotti Jane Doeta menemään syvälle
vihollislinjojen taakse ja ottamaan selvää, kuinka pitkällä Neuvostoliitto oli
mannertenvälisten fallististen ohjusten suunnittelussa. Ensimmäinen ICBM oli
luokkaa R-7 ja ensimmäinen virallinen koelaukaisu tehtiin vasta viidestoista
päivä toukokuuta 1957 Baikonurissa. Ohjuksen kaari vastasi eturauhasvaivaisen
keski-ikäisen miehen kusikaarta, joten puhe mannertenvälisestä ohjuksesta oli
pelkkää iitintiltua ja luolamiesten uhoa. Kolmen kuukauden kuluttua tästä
tuotoksen sinkoamisesta neljänsadan metrin päähän, päästiin jo uskottavaan
kantamaan. Ohjus lensi kuusituhatta kilometriä ja vei Neuvostoliiton
avaruusaikaan. Kusikaarista oli edelleen kyse, siinä mielessä, että pisimmälle
kussut määräsi, mutta nyt kaaret olivat näyttävämpiä.
’Metallinetsimet hirnuvat kiinalaisilla
aroilla turvat punaisessa vaahdossa ja kuun sirppi katkaisee yöltä kurkun,
josta pulppuaa merta.’ Tämä oli Jane Doen viimeinen viesti päämajaan. Hänen
ruumistaan ei koskaan löydetty. Hänestä tuli jälleen yksi tyypillisen miehisen
typeryyden naisuhri.”
Valto laittoi kirjan
varovasti takaisin pöydälle petunian viereen. Hänelle tuli sellainen olo, että
länsimainen sivilisaatio olisi siirtymässä järjen jälkeiseen aikaan. Järjen
ääni oli jälleen kerran vaikenemassa. Koskaan se ei katoaisi kokonaan; se olisi
vain ulkoruokinnassa siihen asti, kunnes jotain menee oikeasti rikki. Seuraava
vesivahinko maanittelisi sen taas kellariin putkiavain kourassa. Kun vahingot
olisi korjattu ja talo kuiva, järki saisi istua hetken aikaa keittiössä ja
syödä lämmintä ruokaa. Jos se sujuisi mallikkaasti, niin kuka tietää, ehkä
sillä voisi lunastaa hetken olohuoneen sohvalla jääkiekkoa tai jalkapalloa
seuraten. Ja jos jalkoja ei nostettaisi olohuoneen pöydälle eikä muutenkaan
remuttaisi, vaikka oma joukkue voittaisi, niin ehkäpä järjellä olisi optio
makuukamariinkin.
Sinnehän se järki aina halusi, Valto tiesi.
Jos
ja kun kaikki asiat palaavat normaaliksi, niin kuka tietää kenelle korkokengät
kopisevat huomenna.
Kun Rekka oli saanut läskit pöytään, hänen
puhelimensa piippasi tekstiviestin merkiksi. Viestin lähettäjä oli Elisabeth.
”Operaatio Octopussy eli Kalamarin unioni
oli menestys. Kukkia ei myydä enää Kööpenhaminassa, Oslossa eikä Tukholmassa.
Seuraavaksi manner-Eurooppa.”
Kommentit
Lähetä kommentti