Kaunis kuin hetero, lyö kuin mies (kolmas osa, luku 5.)

5.

Vaikka Valto oli hieman rasisti ja muutenkin ennakkoluuloinen, valkoinen, keski-ikäinen, keskituloinen, keskivartalolihava, heteromies ja vain hieman keskimääräistä älykkäämpi, kuten useimmat meistä, hän oli ainakin normaali. Hän ei liehuttanut kenenkään lippua tai aiheuttanut kenellekään tarkoituksella pahaa; hän hoiti hommat, kaatoi ehkä hieman liian usein Stolia lasiinsa ja sitten kurkkuunsa, kun kuunteli tai oli kuuntelematta Elvistä. Valto ei varmastikaan ollut komea tai kovinkaan tarpeellinen osa yhteiskuntaa, mutta ei hänen tarvinnutkaan. Hän oli rehellinen suomalainen mies, joka mielellään söi eläimistä parhaat palat.

    Sitä mitä Valto ei suvainnut, hän sieti.

  

Sunnuntaina Elisabeth kertoili mieltymyksistään Valtolle, joka kuunteli dominaa ihmeissään. Silloin tällöin Valto esitti kysymyksen ja vastaus sai aina etanan nyökkäämään. Elisabeth kertoi, että hänellä on muitakin subeja, mutta naispuolisia. Lopulta Elisabeth kysyi olisiko Valto halukas ryhtymään hänen ainoaksi miespuoliseksi orjakseen, jonka jälkeen kysymyksiä ei esitettäisi eikä siteitä sidottaisi. Paitsi session aikana. Valto suostui, koska hänen iässään, näinä aikoina ja Turussa hän tuskin sen lähemmäksi parisuhdetta enää tulisi pääsemään.

    Rekka rakasti Danjaa syvästi, kaikkia ruumiinonteloitaan myöten. Vaikka he olivat tunteneet toisensa vasta puolitoista vuorokautta, sunnuntaina iltapäivällä hän polvistui Danjan eteen:

-          Tahdotko rekisteröityä parisuhteeseen kanssani?

-          Tahdon!

Kaunotar suostui kosintaan ja juhlinta jatkui nyt hieman riehakkaammissa merkeissä.

    Valto ei pitänyt homoista, mutta hän ei ymmärtänyt, miksei samaa sukupuolta olevilla saisi olla samoja oikeuksia olla onnettomia kuin heteroilla. Miksei homoja ja lesboja saisi vihkiä avioliiton alhoon?

    Maanantaina Rekka, Danja ja eellä alkavat alkoivat suunnitella häitä. Hääthän niistä sillä porukalla tulisivat, sanoi laki mitä tahansa. He etsivät asuja muiden muassa Feminist Apparelin sivuilta. Samaan aikaan Elisabeth esitteli Valtolle Bella Cosan anustappi- ja ruoskavalikolimaa. Etana oli hämillään.  

    Ylikomisario Hakala pääsi Johan Christianin Creedin jäljille, kun vaaleanpunaisten johtaja murtui kuulusteluissa. Tyttö kertoi, että iskun takana oli Creed. Ylikomisario nyppäsi tytön viikset irti ja tyttö tirautti pari kyyneltä. Hän huomasi, että ilman provosoivia ja diktatorisia viiksiä hän oli vain maalta kaupunkiin eksynyt tyttö, joka kaipasi isähahmoa. Suuruudenhullujen viiksien varjossa oli ennenkin tehty vastaavia virheitä. Puolen tunnin kuulustelun jälkeen tyttö, Eva, heittäytyi ylikomisario Hakalan syliin mahalleen ja pyysi tätä antamaan oikein isän kädestä. Hakala taputti ymmärtäväisesti Evan pepulle ja pyysi häntä nousemaan. Jos jollakin kaukaisella planeetalla joku olisi katsellut tilannetta riittävän tehokkaalla kaukoputkella, hän olisi huomannut, että pikku-Evan pikkupikkuhousut kastuivat. Kaukoputken olisi tosin pitänyt läpäistä poliisiaseman betonirakenteet, joten asia jäi Evan pikkupikkusalaisuudeksi.

    Ylikomisario Hakala löysi yhtä jos toista sotkua Creedin menneisyydestä, muun muassa epäselvyyksiä asuntokaupoissa, laittomia uhkauksia, ja muuta vastaavaa, joten Creed ei voinut enää olla vaaleanpunainen viiva eikä mintunvihreä lanka vasemmalla. Hän ei myöskään voinut enää edustaa Ultria tai juuri mitään muutakaan ryhmittymää. Ainakaan pariin vuoteen. Hänen oli aloitettava pohjalta eli tositeeveestä. Parin vuoden päästä hän olisi kelpo ruiskukka.

    Pönttöuuninpoika vaikeni kyseisestä omaa ryhmäänsä koskevasta harmillisesta pr-tappiosta. Se ei ollut suvaittavaa, mutta siedettävää.

Perjantaina, kun kosinnasta oli kulunut viisi päivää, milfit iskivät kaikissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa. Operaatio oli menestys, ja koko Dragon ja hänen kumppaniensa luoma Organisaatio tuhottiin. Pommi-iskujen jälkeen taustalla häärineitä rahamiehiä ja asiakkaita napsittiin yksitellen sitä mukaa, kun tiedustelu sai kohteiden olinpaikat selville. Milfit tiesivät, että tuhotun Organisaation korvaisi pian uusi, mutta heitä lohdutti tieto sadoista pelastetuista lapsista.

    Kun seuraavat lapsikauppiaat levittäisivät lonkeroitaan Eurooppaan, MiLF olisi valmiina. Poliisit ja syvää epäeettistä unta nukkuvat kansalaiset saisivat rauhassa kääntää kylkeä. Militantit Lesbo-Feministit eivät nukkuneet koskaan.