Väärän lipun operaatio, kolmas näyte: Cis-patu vs genderfluid
Hilkka Revas oli
katsomassa äitiään Karinakodissa ja myöhästyi hieman. Oven avasi perheen
nuorimmainen, Liisi, joka oli lukion ensimmäisellä. Tänään hän oli jäänyt pois
koulusta, koska vasta otettu genitaalialueen lävistys oli tulehtunut.
”Päivää! Onko äiti kotona?”
”Se tulee varmaan kohta.” Valto ei saanut
silmiään irti omituisesta tytöstä, jonka meikit olivat kuin Elisabeth
Taylorilla Kleopatrassa. Nenässä
roikkui joku killutin ja tytön pään toinen puoli oli kalju ja toisen puolen
hiukset olivat vihreät ja pystyssä. Dekkari ei tiennyt, että se oli kannanotto
sademetsien avohakkuita vastaan.
”Mitä sä tuijotat?”
”En mitään. Sinussa on jotain, miten sen
nyt sanoisi…”
”Sä tuijotat mua, mutta sä et näe mua.”
”Niin, olet jollain erikoisella tavalla viehättävä
nuori nainen.”
”Siis mitä? Oletiksä just mun sukupuoleni?”
”Mitä tarkoitat? Etkös sä tyttö ole?”
”Tänään koen olevani naisellinen, mutta
huomenna mä saatan kasvattaa munat. Mä olen kato seksuaalisuudeltani
genderfluid ja vähän helvetin ylpeä siitä.”
”Ei kai sukupuoltaan kuitenkaan voi itse
päättää?”
”Totta kai voi. Sä oot just tyypillinen
ahdasmielinen vanha cis-patu.”
”Sispatu?”
”Eikun cis-patu, ceellä niinku cekopää. Te
cis-sukupuoliset miehet kohtelette meitä naisia esineinä ettekä välitä meidän
tunteista mitään.”
”Eli sinä kuitenkin myönnät olevasi
nainen?”
”No en, asia on monimutkainen. Enkä mä hei
ole sulle tilivelvollinen”
”Asia selvä.”
Kommentit
Lähetä kommentti