Kova sana viikonvaihteeksi

4. Rekka näki ne ensimmäisenä ja purskahti nauruun. -           Saamme pian seuraa, hän kuiskasi ja nyökkäsi päätään läheisen pellon suuntaan. Elisabeth vilkaisi pellolle ja näki sinne tänne poukkoilevat yhteiskunnan pyyhkimät perseet ja punaiset käsivarsinauhat. Hän komensi milfit eteensä ja jakoi tehtävät nopeasti. Elviira ja Eveliina katosivat Rekan talon takana olevaan metsään. He lähtivät kiertämään vihollisen selustaan. Valton ja Danjan tehtäväksi jäi paistaa makkaraa kaikessa rauhassa. Elisabeth, Elina ja Rekka painautuivat maahan ja lähtivät ryömimään vaaleanpunaisia vastaan.     Pihagrillin hiillos huusi Kabanossia ja Valto kysyi Danjalta, että kumpaa tämä haluaa, originaalia vai pekonin makuista. Danja valitsi originaalin, mutta siitä huolimatta Valto tyhjensi molemmat paketit ritilälle. Dekkari tiesi, että hänen susilaumansa palaisi kohta nälissään.     Pian pellolta alkoi kuulua ähinää j...

3. Lopulta paljastui, että Valton Pytyssä kohtaama nuori mies ja nuori nainen olivat sisaruksia ja Danjan serkkuja. Mies oli Kosovon albaanien vapautusrintaman (eli Kavrin) eversti. Hän ei ollut enää muslimi, mutta ihaili silti itävaltalaisen korpraalin ja vegaanin vastausta Eurooppaa aikoinaan kovasti vaivanneeseen juutalaiskysymykseen. Noh, kukaan ei ole täydellinen. Itse asiassa mies, entiseltä nimeltään Arbian, oli hylännyt uskonnon, muuttanut nimensä Skanderbegiksi ja haaveili, Suur-Albaniasta, johon kuuluisi Kosovo, Albania ja kohtuullinen pala Serbiaa. Valto ymmärsi nyt, että hänestä Danja oli aiemmin puhunut.     Skanderbeg-nimen Arbian oli ottanut ”Albanian lohikäärmeeltä”, joka taisteli 1400-luvulla ottomaaneja vastaan. Alkuperäinen Skanderbeg oli levoton ja energinen mies, joka sai sotilaskoulutuksensa Turkissa. Tästä huolimatta vuoden 1444 kesäkuussa hän ja viisitoistatuhatta sotilasta teki neljästäkymmenestätuhannesta turkkilaisesta kebabia Torviollin...

Muovipussi on kauppakassien natsi Olen jo pitkään ollut huolissani muovipussien tolkuttomasta mustamaalaamisesta. Eri medioissa on uutisahneille luontomasokisteille näytetty kuvia valtamerissä lilluvista muovi- ja jätelautoista, jotka tappavat elämän meressä ja lopulta myös maalla. Jostain syystä kampanjoinnin pääpahikseksi on nostettu muovipussi ja jätetty täysin pussin sisältö tutkimatta. Ikään kuin pussin muovisuus tarttuisi sen sisältämiin tuotteisiin; mikään, mikä muovipussissa on, ei voi olla hyvää. Ihmisiä onkin kehotettu vaihtamaan vähittäistavarakaupasta kotiin raahaamansa elintarvikkeiden kantoväline joko paperi- tai kestokassiin. Jälleen kerran: missä sisältö?     Kolme erilaista vaihtoehtoa, mutta mikä niistä on paras ja miksei ketään kiinnosta, mitä pussissa/kassissa on? Voihan muovipussia käyttävä henkilö ostaa muovikorkitonta maitoa, paperipussileipää ja perunat irtona. Vastaavasti paperipussi-Jeesus saattaa kassalla tunkea rapisevaan kuljetusyksikk...

2. Seuraavana aamuna Valto heräsi alastomana ja pää peiton alla. Hänen aivoihinsa syöksyi kuvia edellisestä illasta. Hän muisti tanssineensa Elisabethin kanssa, ja hän muisti Danjan, ja Rekan suhtautumisen naiseen, mutta hän ei muistanut menneensä nukkumaan. Hän vilkuili ympärilleen ja näki hämärästä huolimatta päänsä yläpuolella näyn, jonka luuli jo omalta kohdaltaan iäksi kadottaneen: hampaattoman vaginan. Valto käänsi päätään varoen ja huomasi, että muutakin katseltavaa hämärästä löytyi. Reiden sisäpintaan oli tatuoitu teksti MiLF ja karvoitus taiteiltu pääkalloksi. Olinko ehtinyt nuolaista ennen kuin olin tipahtanut, Valto pohdiskeli ja liikahti hermostuneesti. Samalla hetkellä hän tunsi, kuinka tutut kädet tarttuivat häntä niskasta kiinni ja pääkallo painautui hänen kasvoilleen. Valto aloitti nuolemaan sieltä täältä kömpelösti kuin koira soppakattilaa, mutta taitavat kädet asettelivat dekkarin pään niin kuin halusivat. Nainen hänen päällään alkoi liikuttaa lanteitaan edes ta...

1. Oliko kaikki nyt sitten ohi? Ei lähimaillekaan. Todellisuus laidunsi Valton matalaotsaisessa päässä saitana. Taistelutilanne oli ollut äärimmäisen stressaava ja intensiivinen, mutta Valton mieli ei lähtenyt askartelemaan representaatioiden ulko- eikä sisäpuolelle. Oliko hän parantunut vai oliko hänen aivojensa se osa, joka reagoi tällaisiin tilanteisiin tuottamalla spekulatiivista tietoa olioiden perimmäisistä olemuksista, kärähtänyt? Tuskinpa vaan. Hetken aikaa hänen mielensä oli yhtä tyhjä ja typerä kuin Kaapelinkulman kultakaivos. Louhittavaa ei juurikaan ollut ja vaikka sitä olisi ollutkin, niin eikö niitä keltaisesta metallista tehtyjä rippiristejä ollut maailmassa jo ihan riittävästi?     Ensimmäisen kerran Valton mieli oli tehnyt leibnizit jo legioonassa, kun pelkoa ei saanut näyttää. Valton ryhmänjohtaja oli kehottanut heitä hyökkäämään, mutta hänen mielensä eksyikin seikkailemaan kaiken tosiolevaisen nurkan taakse. Valto yritti poistaa teodikean ongelm...

12. Suunnitelma oli valmis. Simolat lähetettäisiin ensiksi tunnustelemaan tilannetta. Jos heidät ammuttaisiin, se ei olisi iso menetys, sitä paitsi simoloita kasvoi lisää lähiöissä. Milfit kiertäisivät kartanon takaa ja Valto ja Rekka tukkisivat pakoreitin.     Valto ehdotti Rekalle, että he kävisivät pikaisesti Paraisten torilla katsomassa joko tarjolla olisi rapuja. Alkosta pitäisi luonnollisesti hakea muutama pullo Stolia, koska rapukestit ilman vodkaa olivat kuin ruotsalainen herraseurue ilman suomalaista rypsiöljyä.     Rapuja löytyi ja vaikka olivat hinnoissaan, Valto osti niitä kaksi tusinaa. Hänellä oli vielä suurin osa Keppostelijoilta saamastaan rahasta jäljellä. Nyt oli hänen mielestään aika hieman investoida luksukseen. Kun Valto kaivoi seteleitä lompakostaan, kolme ruotsalaista matruusia käveli ohi. Kahdella heistä oli useampi muovikassi täynnä kiliseviä flaskoja. Viimeisenä jolkottavalla oli toinen toisiaan vasten pehmeästi kumajavia...